EDU KETTUNEN : Matkalla San Franciscoon

”Tämä uusi levy on enemmän tällaisen minun kaltaisen vajaan viiskymppisen ihmisen henkilökohtaista inventaariota menneestä elämästä. ...Tää vaan menee täs. En mä ainakaan vielä ole siis kasvanut aikuiseksi. Ainakaan mä en tiedä mikä musta tulee isona."

Edu Kettusen kiitellyn, vuoden 2006, Tarpeeks jotain -albumin sanoituksissa Edu vaikutti käsittelevän sosiaalista todellisuutta laajemmassa mittakaavassa. "Sille albumille tuli paljon sellaisia havainnointiin perustuneita biisejä. Tämä uusi levy on etällaisen minun kaltaisen vajaan viiskymppisen ihmisen henkilökohtaista inventaariota menneestä elämästä. Tosin, ei nää laulut nyt suoraan musta tietenkään kerro. Vähän pitää ja täytyy etäistää." Onko jo selvinnyt missä ollaan oltu - ja mihin hippi on tulevaisuudessa menossa? "Hehee, siinäpä se onkin. Ku ei vieläkään tiedä, et mitä sitä isona oikein tekis. Tää vaan menee täs. En mä ainakaan vielä ole siis kasvanut aikuiseksi - tai ainakaan mä en tiedä mikä musta tulee isona." Edu nauraa.

Edu Kettusen uudella albumilla matkataan, tai ainakin haaveillaan matkaamisesta, mm. San Franciscoon, Pariisiin ja Roomaan. Albumia kuunnellessa tulee lisäksi vahvasti mieleen kohtauksia erilaisista elokuvista ja roolihahmoista. Onko kyse eräänlaisesta vanhat hipit ratsastavat jälleen -soundtrackista? "Matkalla San Franciscoon -biisissähän ei koskaan päästä perille." Edu naurahtaa ja jatkaa: "Siinä vain haaveillaan perille pääsemisestä. Itse asiassa olen siihen ujuttanut otteita kolmestakin eri elokuvasta; Turhuuksien roviosta, Keskiyön Cowboysta ja Thelma & Louis:sta. Oon aina pitänyt tuollaisista elokuvamaisista kielikuvista. Varsinkin Keskiyön Cowboy -leffa on todella hieno elokuva! Se on tosin aika lohdutonta menoa siinä. Mä haluan laittaa omiin juttuihini aina toivoa mukaan. Mut sitä sen leffan kauneutta mä tavoittelin siinä jutussa."

"Kyllä tää levy on sellaista hipin ihmettelyä. Että mitäs täs nyt on tullut tehtyä ja missä oltua. Vapauden kaipuuta, kaipuuta takaisin nuoruuteen. Takaisin teiniksi, paluu teinin päähän. Hehee!" Eli vajaa viiskymppinen hippi on ehtinyt ja nähnyt - sanoittaja Kettunenhan on reissannut aika mukavasti elämänsä aikana? "Joo, kyllähän mä oon reissussa ollut. On se varmaan avartanut ja antanut uusia näkökulmia. Nykyään on hauskaa havaita - tai huvittavaa, miten sen nyt ottaa... - itsessään sen mukavuuden halun voittavan. Ei niin jaksa enää..." Edu nauraa. "Hehee, hyytyy..."

Viitaten kappaleisiin Koirien taivas ja Näkymätön Koira. Onko poltergeist-Edu siis rauhoittunut? "Hehee, en mä oo koskaan mikään räyhähenki ollut. Siinä biisissä on kyse maaseudusta. Näkymätön koira kertoo maaseudusta. Koira kuuluu, mutta harvemmin näkyy. Se on se fiilis ku aamulla kävelet hakemaan postia ja jossain koira haukkuu. Siinä on jotain maagista. Ja koirien taivas on hieno paikka. Siellä on hyvä ja vilpitön meininki. Meillä on sellainen sanontakin; Koirien oikeesti." Koirien oikeesti? "Joo, vaimon kanssa puhutaan aina, että koirien oikeesti. Se on enemmän oikeesti ku aikuisten oikeesti. Koira ku pistää jotain niin se on sitä sitten oikeesti." Koirat ei fuulaa? "Ei toden totta. Ne on reiluja otuksia. Niitä ymmärtää helposti. Ne tekevät itsensä ymmärretyiksi. Siks nää biisit on täs levyllä."



Julkaisupäivä: 3.9.2008